On pitkä aika siitä, kun olen aloittanut jotain uutta. On pitkä aika siitä kun olen kirjoittanut jotakin, mitä mahdollisesti joku muukin lukee. En meinaa päästä alkuun, minua jännittää. Ajatukset "Entä jos kukaan ei luekkaan" ja "Kamalaa jos joku lukeekin" risteilevät päässäni vuorotellen. Ja mitä väliä sillä sitten on. Kirjoitan mitä kirjoitan, jos ylipäätään jaksan mitään kirjoittaa.

Tästä minun blogistani ei tule sellaista missä on kauniita kuvia askarteluistani tai käsitöistäni tai tämän päivän asustani tai leipomistani kakuista. Askartelut ja käsityöt ja muut luomukseni eivät perinteisesti ole kovin edustavia. Neulon kylläarrow-10x10.png mielelläni, mutta yleensä neuleissani menee joku aina vinksalleen. Paitsi peruslapaset ja -sukat osaan neuloa, ainakin välttävästi, mutta en ota niistä kuvia. Syön kakkuja mielelläni, mutta en osaa tehdä sellaista. Jos osaisin leipoa kauniita kakkuja, tämä olisi ehdottomasti sellainen kakkublogi. Näin kerran unta jättiläismäisestä kakusta, kävelin sen pinnalla ja tipahdin sinne kakun sisään. Olin yltä päältä kakussa ja onnellinen.

Kirjoitan vain ajatuksiani, jotka ovat ristiriitaisia, kummallisia, eivät tavallisesti kovin viisaita tai syvällisiä. Hypin asiasta toiseen eivätkä tekstini ole eheitä kokonaisuuksia. Olen masentunut, joten ajatukseni usein ovat masentuneita. Tarkoitukseni ei ole kirjoittaa masentuneen ihmisen valitusblogia, mutta voi olla, että tästä silti tulee sellainen. Parhaani mukaan yritän muistaa hyviä asioita elämässäni ja kirjoittaa myös niistä. Teen yhdyssana- pilkku- ja kirjoitusvirheitä ja myös muita virheitä, jos tekstini kovasti sattuu silmiin, niin olen pahoillani, mutta en luultavasti jaksa olla yhtään sen huolellisempi seuraavalla kerralla.

Minulla on kissa, jota rakastan suunnattoman paljon.