Terapeutti käski miettiä ja kirjoittaa, mitä haluan elämältäni, minkälaisia tavoitteita haluan asettaa.

Työtä käskettyä siis.

 

Mitä minä haluan? Mitä minun elämästäni puuttuu, mikä tekisi elämästäni mielekkäämpää?

Minä haluan istua ja juoda kahvia, kaikessa rauhassa.

Tahdon viettää aikaa heidän kanssaan, joita minä rakastan ja jotka myös rakastavat minua. Se on tärkeää.

Minä haluan matkustaa ja palata takaisin kotiin.

Haluan käydä höyryveturipuistossa.

Haluan asua täytekakussa.

Minä haluaisin ihmisen elämääni. Kun hän katsoo ulos ikkunasta ja hymyilee, minä tiedän miksi, ja hän tietää, että minä tiedän ja me hymyilemme toisillemme. Yhteys toiseen ihmiseen, sitä minä kaipaan.

Olisi hienoa jos kodissani olisi yhden huoneen sijasta kaksi huonetta.

Haluaisin oranssin kissan. Mustalle kissalleni kissa-toveriksi.

Tahtoisin auttaa murheellisia ihmisiä. "Ei mitään hätää. Tule tänne, täällä saat olla." Niin minä sanoisin. Ja "Hyvä että olet" senkin minä sanoisin. Sellaisia sanoja mitä murheellisten täytyy kuulla, jotta voisivat joskus paremmin. Ja minä tarkoitan oikeasti mitä sanon. Minä olen itse usein murheellinen ja toivon koko sydämeni pohjasta, että osaisin auttaa jotain ihmistä niin, ettei hänelle tarvitsisi tulla yhtä paha olla kuin minulla on ollut. Tai että osaisin lohduttaa ihmistä niin, että hänelle tulisi parempi mieli. Se olisi hienoa, jos niin osaisi kohdata ihmisiä.

Haluaisin osata rakastaa, Jumalaa, itseäni ja muita ihmisiä.