Päivähoito, ala-aste, yläaste, toisen asteen opinnot, halutessa korkeakouluopinnot, työelämä, eläke. Höystettynä ystävillä, parisuhteella, lapsilla, suruilla ja murheilla, ilolla ja onnella, kaikkea sopivassa suhteessa. Sekoittele ja hämmennä luottamuksella ja päämäärätietoisesti. Anna muhia riittävästi, mutta varo hauduttamasta liian pitkään.  Se on sinun elämäsi, ole hyvä.

En vain käsitä, miten ihmiset onnistuvat siinä, elämässä. Monilla monin verroin huonommat lähtökohdat kuin minulla. Silti he elävät normaalisti. Terapeuttinikin totesi että minun ongelmani ovat oikeastaan hyvin tavallisia asioita.

Kaupassa käyminen, ihmiset, opiskelut, lähteminen, lomakkeiden täyttäminen, siivoaminen, uudet asiat, työt. Toki nuo saattavat olla muillekin haasteita, mutta minulle ne ovat ongelmia joita en kertakaikkiaan osaa ratkaista. Elämän perusasiat saavat minut hämmentymään, tunnen itseni eksyneeksi. En minä keskimääräistä tyhmempi ole, psykologi sen testasi, eikä minulla ole luonnehäiriötä, ei ole kaksisuuntaisuutta tai skitsofreniaa.

"Jotenkin häiriötilassa", sanoi terapeuttini. Se onkin osa ongelmaa, tunnen itseni epämääräiseksi.

Jos tämä olisi suurensuuri elämän kokoinen palapeli, pelkkää sinistä, niin minä olisin kummallisen muotoinen kirkkaanpunainen pala, mistä heti näkee että se ei kuulu tähän palapeliin.