Jos minulta kysytään mikä on tärkeintä elämässä, luultavasti vastaan rakkaus (todennäköisesti pohdin valitsisinko vapauden vai rakkauden, yleensä valitsen rakkauden lopulta).

Minä katselin yleareenasta dokumenttia rakkaudesta. Dokumentissa oli erilaisia parisuhteita eri kulttuureista, oikeastaan kumppanuussuhteita, kun oli moniavioisia myös. Yksi mies antoi toiselle possun ja vaihdossa sai vaimon. Se oli sellaista possun kokoista rakkautta. Luulen että jos rakastaa vain possun kokoisesti, kannattaakin ottaa ennemmin possu. Se mies joka sai vaimon, maksoi possun elämänsä rakkaudesta. Tuolla miehellä oli kyllä jo kaksi elämänsä rakkautta vaimoina ennestään.

Ystäväni mielestä rakkautta ei ole olemassa, ainakaan ihmisten kesken, paitsi ehkä perheissä voi olla, mutta luultavasti ei. Minusta rakkautta on pakko olla, kun eihän ihmiset muuten sietäisi toisiaan, tyypillisestihän ihmiset ovat itsekeskeisiä kusipäitä ( siis kaikki ovat keskeneräisiä tekevät virheitä, vähän kauniimmin ilmaisten). Rakkaus peittää paljotkin virheet, vai miten se vanha klisee menikään. Kaiketi ihmisissä on myös jotain hyvää ja onnistunutta. Minä luulen että rakkaus on sellainen suodatin, minkä läpi näkyy niitä hyviä ja onnistuneita asioita ja kusipäisyys jää niiden varjoon. Toki sitten on niitä ihmisiä joista virheet vain paistaa niin kirkkaasti ettei auta vaikka olisi minkälainen suodatin, mikä toisaalta ei tarkoita sitä, etteikö siinäkin ihmisessä olisi hyviä ja onnistuineita asioita. Kaikkia ei vain osaa rakastaa ja väsyneenä ei jaksa.