Kuuntelin Seitsemän veljestä, tuolta ylen sivulta löytyi koko opus henkilön lukemana, jonka nimeä en nyt muista. Olen minä toki sen aikoinani lukenutkin, joskus yläasteella.

Minulla on ollut sellainen käsitys että Seitsemän veljestä on jotenkin ankeasti kirjoitettu ankea kertomus. Päähenkilöinä ankeat veljekset ankeassa Suomessa.

Eräänä ankeana päivänä ankeissa aatoksissani ajattelin, että mikäpä tähän hetkeen paremmin sopisi kuin joku ankea kertomus ja niin löysinkin ylen sivuilta tuon teoksen.

Mutta eihän se ollutkaan yhtään ankea kertomus. Tutustuin mitä oivallisimpiin hahmoihin, kuuntelin värikkäällä kielellä kerrottuja mainioita tarinoita ja minulle tulikin parempi mieli tuota kuunnellessani.

Siellä ylen sivulla on luettuna myös Jukka Parkkisen Karhukirjeitä kuntolomalta. Sitä lukee muuan herra Milonoff, en vain muista kuka heistä. Noissa Karhukirjeissä on aika huikeita juttuja. 

Surullista oli vain se kun Seitsemän veljestä loppui, olisin voinut kuunnella noista veljeksistä juttuja vaikka kuinka. Onneksi on nuo Karhukirjeet.