Nämä sanat minä kirjoitin kummilapselleni. Nämä sanat minä luin lapsen nimijuhlassa. Olen haltioissani, eikä se tällä kertaa johdu makoisasta kakusta, vaan perinjuurin rakastettavasta lapsesta.

 

Elämä on ihmeellistä. Sinä pieni lapsi, olet ihme.

Elämä on myös kummallista ja hämmentävää. Sinä pieni lapsi muistutat meitä, enemmän ja vähemmän hämmentyneitä ja kummallisiksi kasvaneita ihmisiä siitä, että pohjimmiltamme, meistä jokainen on ihme.

Minä toivon että sinusta kasvaa aika hyvä ihminen. Täydellisyyteen on turha pyrkiä, sellaista ei olekaan.

Aika hyvä ihminen on sellainen, joka tekee virheitä, mutta joka sitten pyytää anteeksi, ainakin sitten jossain vaiheessa, jos ei jo ehtinyt unohtaa koko juttua.

Aika hyvä ihminen osaa kunnioittaa muita ihmisiä, niitäkin jotka ovat eri mieltä, vaikka joskus tekisikin mieli sanoa; ”Senkin tyhmä”.

Kaiken muun saat keksiä itse. Toki me onnekaat, jotka saamme sinua rakastaa, olemme sinua tukemassa ja auttamassa kun opettelet vahvuuksiasi ja etsit unelmiasi. Ja silloinkin kun joudut kohtaamaan elämän kummallisen puolen, silloinkin me olemme sinua varten. Eikä muuten kannata edes yrittää selvitä kaikesta yksin. Ihmiset tarvitsevat toisiaan, niin kuuluu olla.

En minä sinulle toivota hyvää matkaa elämäsi polulle. Sanon; Tervetuloa, olemme kaikki samassa veneessä.