Koko matkan satoi räntää. Kyllä aina välillä näki vähän eteensäkin.

En minä ojaan ajanut, enkä osunut ihmisiin ja pääsin vielä perillekin. Minusta se on ihan riittävän hyvin.

Lähtemisessä on jotain hyvin vaikeaa. Mistä tahansa lähteminen. Vaikka en viihtyisi jossain, en silti välttämättä osaa lähteä.

Toisaalta välitiloissa viihdyn. Autossa, matkalla jonnekin, ei vielä perillä, mutta ei enää lähtötilanteessa. Pysähdyn huoltoasemalle kahville, minä katselen ihmisiä, jotka kaikki ovat matkalla jonnekin. Huoltoasemalla kukaan ei ole perillä, kaikki ovat välitilassa.

Nyt minä olen taas täällä, perillä jossain. Nyt minä kasvatan juuria tänne ja kun tulee aika lähteä, tuntuu se taas vaikealta.